Vaikka epäilijöitä riittää kaikissa leireissä, ensimmäiset maakunnalliset sote-organisaatiot ovat aloittaneet toimintansa. Niiden joukossa oma työpaikkani Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja peruspalvelukuntayhtymä eli tuttavallisemmin Soite.

Vuosi 2016 kului organisaatiorakennetta ja -mallia valmistellessa sekä uusia toimi-, palvelu- ja vastuualueita muodostaen. Organisaatioon valittiin yksijohtajamalli vastuualuejohtajaan saakka. Alempana on kaksijohtajamalli eli ylilääkäri on klinikan lääkäreiden ja osastonhoitaja alaistensa esimies.

Uusia toimialueita muodostettaessa erikoisalat jakautuivat kolmelle toimialueelle. Sen jälkeen pohdittiin, miten on toiminnallisesti järkevintä sijoitella lääkärit palvelualueille?  Laitetaanko kirurgit ja anestesiologit samalle vastuualueella vai erikseen? Meneekö sisätautilääkärit vastaanottopalveluihin, konservatiivisten vuodeosastojen mukana vai jaetaanko klinikan lääkärit näiden kesken. Mihin laitetaan koululääkärit tai osa-aikaisesti neuvolatyötä tekevät? Nämä eivät olleet yksinkertaisia kysymyksiä, vaikka kyseessä on pieni organisaatio.

Hallinto- ja toimintasäännön valmistelua mutkisti osittainen yksijohtajamalli. Hallintosääntöä kirjoitettaessa JUKOn luottamusmiehet huolehtivat siitä, että kliinistä lääkärin työtä tekevällä lääkärillä on lääkäriesimies. Vastuualuejohtaja on loma-, koulutus-, yms. asioissa alaisuudessaan toimivien ylilääkärien ja osastonhoitajien esimies.   Professioilla on kuitenkin ammatillisissa asioissa omat johtajansa eli professioiden koordinaattorit. Ylilääkärin vastuu erikoisalansa johtamisesta myös kirjattiin ylös.

Vanhaan organisaatioomme Kiuruun liitettiin keskuskaupunkimme Kokkolan sekä Perhon kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnat.  Vaikka meitä työntekijöitä on uudessa Soitessa vain 3600, on haastavaa saada lukuisat hallinnon järjestelmät yhdistettyä. Jännityksen hetkiä ja tuskan kyyneleitä vietettiin tammikuun alkupuolella palkkatoimistossa. Mutta palkat saatiin maksuun ajallaan ja pikkuhiljaa kaikki vakanssitkin on siirretty uusiin yksiköihin. Me kiurulaiset saimme entistä kömpelömmän laskuohjelman, työläämmän ulkopuolisen koulutuksen hakulomakkeen, mutta toisaalta paljon paremmin järjestäytyneen intrasivuston ja kehittyneemmän raportoinnin.

Kaikkeen tähän on tarvittu jokaisen ammattiryhmän panosta. Lääkärit ovat esittäneet näkemyksiään suunnittelun alusta asti. Vain he pystyvät kuvaamaan eri vaihtoehtojen ongelmat ja mahdollisuudet oman työnsä kannalta. Työ jatkuu toimintojen yhdistämisillä, uusien toimintatapojen luomisena sekä hoitoketjujen kehittämisenä.  Siihen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, jossa lääkäreillä on merkittävä rooli. Näillä toimin luodaan parempaa tulevaisuutta potilaille, mutta myös ammattilaisten työskentelylle.

Vastaava työ on tehtävä kaikissa maakunnissa. Haastan teidät kaikki mukaan sote-uudistuksen paikalliseen suunnitteluun ja toteutukseen. Tällä muutoksella luodaan vielä 2030-luvunkin toimintaympäristö. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi olla tekemässä!

Blogin on kirjoittanut Lääkäri 2030 -ohjausryhmän jäsen Tuula Rajaniemi ja se on julkaistu ensimmäisen kerran Lääkäriliiton nettisivuilla 23.3.2017.