Terveydenhuollon johtamisessa tieteellinen tieto yhdistyy käytännön taitoihin ja terveydenhuollon toiminnan ymmärrykseen, talouteen ja tilastoihin. Terveydenhuollon johtamisessa tarvitaan lääketieteellistä ymmärrystä, jotta rajallisia resursseja voidaan käyttää tehokkaasti niin potilaan kuin väestön kannalta.

Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat väistämättä terveydenhuoltoon ja lääkärien tulisi osata arvioida, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia muutoksiin liittyy. Teknologinen sulautuu yhä enemmän osaksi terveydenhuollon ja kansalaisten arkea.

Talouden rooli on jo korostunut. Numeroiden määrä ei vähene, mutta olennaisten numeroiden määrä tuskin kasvaa. Osittain koneet vapauttavat johtajat toivottavasti numeroiden vallasta. Riskien hallinta nousee merkittäväksi johtamisen alueeksi. Toisaalta tietotekniikka tuo riskiarvioinnin jokaisen ammattilaisen eteen ja uskoisin, että koneälyn kehittyminen tuo tässä helpotusta valvovaan johtamisen rooliin. Ehkä vihdoin johtamisen ytimeen nousisi arvostava ihmistenjohtaminen. 

Lääkäreiden koulutukseen ei kuulu juurikaan johtamisen perusteita. Lääkärijohtamisessa on erityisen tärkeä yhdistää lääketieteellinen osaaminen raportointiin, laatutyöhön ja turvallisuuteen. Pinnallinen havainnointi numeroista tai rahasta voi johtaa terveydenhuoltoa näennäistehokkuuteen, joka ajan myötä johtaa heikkoon hoitotulokseen tai nostaa kustannuksia.

Terveydenhuollon kysyntä on rajaton ja lääkärijohtajan on pystyttävä tasapainottamaan monia erilaisia kilpailevia etuja toisiinsa, niin taloudellisia kuin ideologisia. Tämä edellyttää vahvaa arvopohjaa ja omien arvojen ja päätösten perusteiden tuntemusta. Emme voi johtaa tehokkaasti, jos oma toimintamme on kaoottista, emmekä tunnista omien päätöstemme punaista lankaa.

Lääkärit koulutetaan itsenäisiksi toimijoiksi, sillä kliinisessä työssä on tärkeää osata tehdä päätöksiä epävarmoissakin olosuhteissa. Johtamisessa on osallistamista. Lääkärit ovat olleet johtajina mielellään kliinikkoja ja korostaneet sitä. Se on toki arvokasta, mutta se on ehkä johtanut lääkärien jäämiseen paitsioon. Johtajan osaamisessa vuorovaikutuksen ja motivoinnin taidot korostuvat silloin.

Johtajiksi aikoville tarvitaan valmentamisen ja voimavaraistamisen taitoja, jotta he voivat tukea ammattilaisia yhä paremmin. Lääketieteelliset johtajat tarvitsevat laajempaa valikoimaa johtamisen käytännön taitoja. Ne ovat ei-teknisiä taitoja, joiden avulla he voivat johtaa muita, ei pelkästään lääketieteessä vaan koko terveydenhuollossa. Näihin taitoihin kuuluvat mm. kyky asettaa tavoitteita ja visioita, etsiä osaajia, keinoja ja välineitä niiden toteutukseen, viestiä näistä henkilöstölle sekä kyky ymmärtää arviointitietoa.

Lääketieteelliset johtajat tarvitsevat laajempaa valikoimaa johtamisen käytännön taitoja. Ne ovat ei-teknisiä taitoja, joiden avulla he voivat johtaa muita, ei pelkästään lääketieteessä vaan koko terveydenhuollossa.

Tavoitteiden asettaminen, kuvaaminen ja viestiminen ovat osa johtamista. Lääkärijohtajaa tarvitaan tuomaan lääketieteellinen asiantuntemus ja väestönäkökulma tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on sovittava pelisäännöt ja aikataulu, resurssit ja mittarit sekä ymmärrys muutoksenjohtamisen periaatteista.  

Terveydenhuollonpalvelujen uudistuminen ja vanhoista toimintatavoista luopuminen on vaikeaa sekä yksilölle että organisaatiolle. Tässä lääkärijohtajalla on etulyöntiasema, sillä lääketiede itsessään on luonteeltaan jatkuvasti muuttuvaa ja jokainen lääkäri saa kokea työssään sen, että aiemmin opittu on hylättävä. Nyt suuren muutoksen edessä lääkärien on vain otettava tämä kyky käyttöön ja otettava johtamisen osaaminen haltuun. Lääkäreitä tarvitaan johtamaan muutosta.

Kristiina Patja, dosentti, erikoislääkäri, toiminnanjohtaja Pro Medico