Lääkäri 2030 -hanke kuvaa monipuolisesti millaisia muutoksia lääkärin työssä on tapahtumassa. Miten saan oman käyttöliittymäni, aivoni, pysymään mukana, kun aivojeni lisko-osiin hiipii ahdistus?

Suurin osa lääkäreistä, jotka työskentelevät vuonna 2030, on jo nyt työssä. Jos terveydenhuollon muutokset halutaan aidosti toiminnaksi, se vaatii nyt työssä olevien lääkärien työtapojen muuttumista.

Muutoksessa opitaan uusia asioita ja työtapoja sekä opitaan pois vanhoista. Viimeinen on vaikeinta. Ensimmäinen askel on tuntea oman osaamisensa ja työtapansa. Kun tuntee omat vahvuutensa ja kehittämisen paikat, on vastaanottavaisempi muutokselle ja siihen liittyvälle uuden oppimiselle. Sitten on oltava mahdollisuuksia kehittyä. Terveydenhuollon muutoksessa on turvattava lääkärien jatkuva ammatillinen kehittyminen. Se tarkoittaa aikaa, tilaisuuksia ja uusia sisältöjä.

Ammatillinen osaaminen on yksilöllinen ja monimutkainen yhdistelmä tietoa, taitoa, toimintatapaa ja asenteita. Ammatillisen osaamisen laajuuden ymmärtämiseksi on lääkärien osaaminen kuvattu osaamisen alueina l. kompetensseina. Kompetenssien sisälle kullekin lääkärille muodostuu erilaisia taitoja ja asiantuntemusta.

Suomessa on käytössä kanadalainen malli, jossa seitsemän osaamisen aluetta ovat: lääketieteen asiantuntija (Medical expert), ammatillisuus (Professionalism), Terveyden edistäminen (Health advocate), vuorovaikutus (communicator), yhteisötaidot (Collaborator), Oppiminen tutkija (Scholar) ja johtaminen (Leadership, management). Mitä uutta osaamista tarvitaan eri osaamisen alueilla vuonna 2030?  

Tiedon etsiminen helpottuu ja arviointi mutkistuu

Lääkärien kyky hallita tietoa on hyvä. Muutoksessa tulee jatkaa lääkärien tiedon arviointitaitojen vahvistamista. Potilastietojärjestelmiin alkaa tulla oppivia elementtejä, kun päätöksentukialgortimit ja tekoäly yleistyvät. Oman oppimisen tavat ja käytännöt uudistuvat. Uusien tiedon käyttötapojen ja sovellusten oppimiseen tulisi varata aikaa ja rahaa. Niihin tehdyt investoinnit valuvat muuten hukkaan.

Oppimistaitojen ylläpitäminen on muutoksessa tärkeää lääkärille, tiimille, organisaatiolle ja kansalaiselle. Simulaatiot, virtuaalinen todellisuus ja itsearviointiohjelmat tulevat myös lääkärin työpöydälle. Niiden järkevään hyödyntämiseen kannattaa panostaa ja tarjota oppia.

Tietojärjestelmien viidakossa potilas kohdataan uusin tavoin

Terveystietoa on valtavasti ja automatisoitua (terveys)tiedon henkilökohtaistamista tehdään sosiaalisessa mediassa jatkuvasti. Tarvitsemme osaamista tiedon muodostumisen reunaehdoista ja niihin liittyvistä eettisistä pulmista. Tietotekniikan käyttäjinä olemme mukana tuottamassa tietoa. Meidän on kehitettävä omaa osaamistamme laadukkaan terveystiedon tuottamisessa kansalaisille ja potilaille.

Tuleeko tulevaisuudessa tietojärjestelmään varoitus: ennen kuin otat vastaan tämän riskiennusteen, kysy ensin lääkäriltäsi? Näinhän lukee monen käsikauppalääkepurkin kyljessä. Digitaaliset ympäristöt mullistavat vuorovaikutuksen ja yhdessä työskentelyn. Mitä on hyvä lääkärin digitaalinen työ? Miten ja missä opin hyvää digitaalista työskentelyä? Vai hyppäänkö chattiin kylmiltään ja kokeilen tehdä samat virheet kuin naapurihuoneen kollega? Tulemme tarvitsemaan hyvää täydennyskoulutusta tekniikan arkeen lähelle työn tekemistä. Nyt monesti tuntuu siltä, että järjestelmä heitetään arkeen ja toivotaan, että ammattilaiset oppivat sen käyttämisen. Ammattilaisina meidän on oltava avoimia mahdollisuuksille ja toisaalta varuillaan riskien havaitsemiseksi. Lääkäriä tarvitaan tässä monessa mutkassa.

Kristiina Patja, dosentti, erikoislääkäri, toiminnanjohtaja Pro Medico