Yksilöllinen terveydenhuolto on tulossa. Taakse jäävät ajat kun saman lääkehoidon ajatellaan soveltuvan sadoille miljoonille potilaille maailmassa. Tulevaisuudessa hoidot räätälöidään yksilökohtaisesti. Potilaan yksilöllisen genomin perusteella suunnitellaan sopivat immunoteriapiat ja kantasoluhoidot. Tarvittaessa kasvatetaan uudet elimet vanhojen tilalle.

Sitra järjesti jälleen erittäin mielenkiintoisen teemamatkan Yhdysvaltoihin terveydenhuollon toimijoille. Aiheena oli tällä kertaa genetiikka, josta saimmekin rautaisannoksen tietoa matkalla.

Genetiikan suhteen maallikon päätä alkoi jo pyörryttää, kun kuulimme geeniteknologian tulevaisuuden mahdollisuuksista. Vain taivas tuntuu olevan rajana. Ja paljon mahdollisuuksia on jo nykyisin olemassa olevalla teknologialla.

Ihmisen koko perimä eli genomi voidaan nykyisin lukea kohtuullisella hinnalla. Paljon on jo luettu eli sekvensoitu. Esimerkiksi kansainvälisessä gnomAd tietokannassa on jo yli 15 000 henkilön koko genomi. Suomalaisia näistä on 1 700.

Eksomisekvensointeja on vielä moninkertaisesti enemmän. Eksomi on se osa perimää, missä suurin osa tautia aiheuttavista mutaatioista sijaitsee.

Sekvensointi halpenee kovaa vauhtia ja sekvensoitujen genomien määrä kasvaa eksponentiaaliseksi.

Missä vaiheessa pitäisi oma genomi sekvensoida? Vielä en vakuuttunut, että genomitietämyksemme olisi tasolla, jolla sekvensoinnista kokisin saavani riittävästi hyötyä. Mutta jossain vaiheessa kyllä.

Genomitutkimusta tehdään kiivaasti ja tietämys lisääntyy koko ajan. Tähän tarvitaan suuria genomitietokantoja, joita nyt eri puolilla kerätään.

Veren vapaasta DNA:sta seulotaan kohta sekvensoimalla syövät ja tulehdustaudit. Genomin yksittäisiä emäspareja taas voidaan jo muutella CRISPR-tekniikalla. Varmasti vettä virtaa vantaassa vielä jonkun aikaa ennen kuin CRISPR tulee omahoidon työkaluksi, mutta ei varmaan kovin kauaa kestä, että sitä aletaan käyttää ainakin pienimuotoisesti potilaiden hoidossa.

Kaikilla meillä on genomissa puutteita. Tulevaisuudessa niitä voidaan korjata tarpeen mukaan. Mahdolliset eettiset haasteet pyörryttävät, mutta onpa aiemminkin teknologian kehittymisen kanssa suhteellisen hyvässä sovussa eletty.

Yksilöllinen terveydenhuolto on tulossa. Taakse jäävät ajat kun saman lääkehoidon ajatellaan soveltuvan sadoille miljoonille potilaille maailmassa. Tulevaisuudessa hoidot räätälöidään yksilökohtaisesti. Potilaan yksilöllisen genomin perusteella suunnitellaan sopivat immunoteriapiat ja kantasoluhoidot.  Tarvittaessa kasvatetaan uudet elimet vanhojen tilalle.

Kuulostaa hyvältä, mutta onko tähän varaa? Ainakaan kaikille potilaille?

Kun toinen toistaan hurjempia visioita kuuntelee, ei voi olla miettimättä, tarvitaanko me tätä kaikkea. Suhteellisen terveellistä, pitkää ja onnellista elämää pystymme elämään jo nykyteknologian turvin. Eikö mikään riitä?

Nämä lienevät konservatiivisuuteen taipuvan ja paikalleen jämähtäneen ihmisen ajatuksia. Jos menneinä vuosikymmeninä olisi samoin ajateltu, emmepä eläisi näinkään tervettä elämää. Lääketieteen mahdollisuudet olisivat paljon nykyistä kapeammat. En olisi minäkään valmis elämään 1950-luvun terveydenhuollon maailmassa.

Visioita ja uskoa teknologisen kehityksen mahdollisuuksiin tarvitaan. Eteenpäin rohkeasti vain.

Blogin on kirjoittanut Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski ja se on julkaistu ensimmäisen kerran Lääkäriliiton nettisivuilla 13.3.2017.