Jokaisen ihmisen genomi on tulevaisuudessa tallennettu terveydenhuollon tietojärjestelmiin.

Lääkärit hyödyntävät geenitietoa arkipäiväisessä työssään, niin sairauksien ehkäisyssä, diagnosoinnissa kuin hoidossakin.

Lääkäri käyttää geenitietoa yhtä arkipäiväisesti kuin laboratoriotutkimuksia nykyisin. Sairauksien hoito yksilöllistyy, kun hoito voidaan räätälöidä potilaan genomiin perustuen. Tämän myötä hoitoihin käytettävien resurssien kohdentaminen tehostuu, ja rajallisilla resursseilla saadaan tuotettua aiempaa enemmän terveyshyötyä. Toisaalta pienelle potilasjoukolle kehitetyt hoidot voivat olla hyvin kalliita.

Haasteena on geenitiedon suuri määrä ja monimutkaisuus. Tiedon tulkintaan tarvitaankin avuksi älykkäitä tietojärjestelmiä, jotka tukevat lääkärin työtä.

Genetiikan mullistukseen saattaa liittyä uudenlaisia eettisiäkin haasteita. Yksi vaara saattaa olla ylidiagnostiikka, joka johtaa turhiin tutkimuksiin ja selvittelyihin, joista ei loppujen lopuksi ole potilaalle mitään terveyshyötyä. Genetiikkaa saatetaan käyttää myös muihin kuin lääketieteellisiin tarkoituksiin, jopa ns. viihdetarkoituksiin. Tällä sektorilla on vain mielikuvitus, etiikka ja säätely rajana.

Tulevaisuudessa genetiikan kehitys:
- syventää tietoa potilaan sairausriskeistä
- syventää tietämystä sairauksien syntymekanismeista
- auttaa lääkäriä parhaan lääkehoidon valinnassa
- mahdollistaa joiden sairauksien parantamisen geenien korjaamisella.

Linkkejä:

Pekka Nykänen: Muistetaan genomi (Lääkärilehden pääkirjoitus)

Pekka Nykänen: Tylsät geenit (Lääkärilehden artikkeli)

Aino Vesikansa: Geenisaksilla hermoston sairauksien jäljille (Aikakauskirja Duodecimin artikkeli)

Lauri Vuorenkoski: Tulevaisuudessa hoidot räätälöidään yksilökohtaisesti (Blogikirjoitus)