Lääkärin osaamisessa korostuu tiedonhallinnan ja päätöksentuen apuvälineiden tuntemus.

Terveydenhuollossa olevan tiedon määrä kasvaa nopeasti. Tämä koskee niin terveydenhuollon tuottamaa dataa (esim. potilasdata), mutta myös potilaan itse mittaamaa dataa ja tieteellistä tietoa. Keskeisenä haasteena on se, miten tätä tietomassaa hallitaan ja hyödynnetään.

Lääkärintyön haasteena on järjestelmän tuottaman datan, potilaan itse mittaama datan, geenitiedon ja tieteellisen tiedon yhdistäminen ja tulkinta. Tiedon hallintaan tarvitaan aivan uudenlaisia tietoteknisiä apuvälineitä ja tietojärjestelmiä. Yhtenä apuvälineenä ovat älykkäät tietojärjestelmät.

Lääkärin osaamisessa korostuu tiedonhallinnan ja päätöksentuen apuvälineiden tuntemus. Voi syntyä myös uudenlaisia ammattiryhmiä kuten data-analyytikko, jonka tehtävänä on louhia dataa ja löytää olennaisin tieto tietomassasta.

Lisääntyvä digitaalisessa muodossa oleva data tuo uusia mahdollisuuksia myös järjestelmän ohjaamiseen ja kehittämiseen. Hoitokäytäntöjen kehittämiseen, laadun seurantaan ja tutkimukseen tulee uudenlaisia työkaluja.

Linkkejä:

Visa Honkanen: Kyberetiikka terveydenhuollossa (video)

Madis Tiik: Tulevaisuuden terveydenhuolto (video)

Antti Kivelä: Kommenttipuheenvuoro (video)

Ilkka Kunnamo: Big datan käyttö terveydenhuollon arjessa 2030-luvulla (video)

Markus Mäkelä ja Markku Mäkijärvi: Teknologia mullistaa sairaalat ja lääkärintyön - otatko haasteen vastaan? (Aikakauskirja Duodecimin artikkeli)

Ilkka Kunnamo: Tietämys ja data, liittykää yhteen (Aikakauskirja Duodecimin artikkeli)

Riitta Luoto: Massadata terveydenhuollossa – kristallipallon loiste ja säröt (Aikakauskirja Duodecimin artikkeli)